Retki, rähmäsilmän selvittelyä ja rokotus

Tällä viikolla onkin ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Maanantaina lähdin Pandan kanssa kaupunkikävelylle, mutta päädyimmekin hyvin spontaanisti Suomenlinnaan. Panda oli oma utelias itsensä, ja retki lauttamatkoineen kaikkineen meni hyvin. Välillä kannoin Pandaa, mutta enimmäkseen se sai kävellä itse. Portaatkin menivät todella mukavasti.

Panda hakeutuu mielellään nukkumaan Bamsen viereen, mikä ei yleensä Bamsea haittaa. Välillä se vain vaihtaa paikkaa. Ehkäpä makoilupaikan pitää olla juuri Se Oikea Paikka, jotta se kelpaa myös Bamselle? Joka tapauksessa on ihanaa, että koirista on seuraa toisilleen.

Keskiviikkona Bamse joutui käymään eläinlääkärissä, koska sen silmät olivat alkaneet rähmiä. Silmät eivät punoittaneet, mutta rähmiminen herätti epäilyksiä. Saimme samalle päivälle ajan HauMauhun, jossa todettiin rähmimisen johtuvan ylimääräisistä ripsistä. Eläinlääkäri myös poisti ylimääräiset ripset hoitajan kanssa. Silmiin pitää vielä laittaa kostuttavia tippoja, mutta muuten silmien pitäisi olla kunnossa. 

Eivätpä nuo ylimääräiset ripset mikään suuri yllätys olleet, koska ne ovat shelteillä niin yleisiä. Bamsella on välillä vuotanut silmät, mikä on varmaan sitten sekin johtunut ylimääräisistä ripsistä. Netalla puolestaan oli viime vuonna silmässään pieni ylimääräisen ripsen aiheuttama haava. Onneksi Bamsella ei ollut kuitenkaan haavaumia.

Bamsella kuului myös sydänääniä kuunneltaessa vanha tuttu sivuääni, jonka vahvuus oli 1/6. Virallisessa sydänkuuntelussa tulos oli "ei sivuääniä", mutta tämä sivuääni on nyt kuulunut muutamilla edellisillä eläinlääkärikäyntikerroilla. Onneksi kyseessä on kuitenkin niin lievä sivuääni, ettei sen pitäisi vaikuttaa mihinkään.

Pandalla puolestaan oli tänään rokotusaika HauMaussa. Pontevana pentuna se tervehti eläinlääkäriä haukahtelemalla, kun eläinlääkäri saapui toimenpidehuoneeseen. Pandaa vähän ujostutti, mutta se oli nätisti eläinlääkärin tutkiessa sitä. Rokotusta Panda ei tainnut edes huomata popsiessaan eläinlääkärin pöydälle laittamia nameja.

Eläinlääkärikäynnin jälkeen olimme hetken aikaa keskustassa ja pääsipä Panda taas osallistumaan lounaalle Picnicissä, joskin kantorepusta käsin. Repun ollessa paikalleen Panda usein nukkuu repussa. Näin on esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa.

Panda painoi HauMaun vaa'an mukaan 3,05 kg. Eläinlääkärin mukaan paino on pennulle sopiva. Tänään päätin vihdoin kokeilla koirien mittaamista. Jos mittaustulokseni pitää paikkansa, Pandan säkä on nyt näin melkein kolmen kuukauden iässä 28 cm. Bamsen säkäkorkeudeksi taas mittasin 41 cm, mikä voi ainakin hyvin pitää paikkansa, koska Netan säkäkorkeus on 42 cm ja Bamse on suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin Netta.

Pandan oma metsäretki ja kuulumisia

Panda pääsi jokin aika sitten ihan omalle metsälenkille ilman Bamsea, ja kerrankin oli mahdollisuus ottaa kuvia ihan kameralla. Vikkelästä ja uteliaasta pikkupennusta on tosin vaikea saada onnistuneita otoksia, kun sen on tutkittava maastoa.

Osallistuimme Pandan kanssa viime viikon lauantaina Koirakoulu Ilon leikkitreffeille. Paikalla oli neljä koiraa, ja Pandaa vähän ujostutti alkuun. Tila jaettiinkin niin, että villimmät pennut saivat telmiä keskenään ja Panda sai rauhassa tutustua toisen rauhallisemman pennun kanssa. Olin itse asiassa olettanut, että Panda lähtisi innolla leikkimään, koska se leikkii Bamsen kanssa hyvin usein. Toisaalta se myös tuntee jo Bamsen.

Panda on saanut välillä harjoitella kantorepussa matkustamista. Lisäksi kävimme viime viikon sunnuntaina kaupunkikävelyllä Helsingin keskustassa. Panda tuntuu keräävän paljon katseita ohikulkijoilta joka kerta, kun olemme jossain. Ja onhan se sievä pentu.

Ensimmäiseen rokotukseen on varattu aika ja pentukurssillekin on varattu paikka. Sosiaalistaminenkin jatkuu. Tarkoitus olisi myös alkaa sopia leikkitreffejä muiden pentujen kanssa. Pitää vain löytää oikean kokoista seuraa, koska Panda tuntuu pikkuruiselta. Kotipunnitukseni mukaan sillä oli eilen (lauantaina) painoa n. kolmen kilon verran.

Bamse painoi ensimmäisen rokotuksen aikaan neljä kiloa, ja epäilen ettei Panda ihan niihin lukemiin yllä rokotuksen aikaan. Rokotus on nimittäin ensi viikon lauantaina. Huomasin itse asiassa Bamsen rokotustodistuksesta, että päivä on täysin sama kuin Bamsen ensimmäisellä rokotuksella. Vain vuosi ei täsmää. Hauska sattuma!

Pandan säkäkorkeutta en ole mitannut, koska meillä ei ole luotettavaa keinoa mitata Pandaa. Välillä tuntuu, ettei se kasva ollenkaan. Toisaalta se on kuitenkin kasvanut sen verran, ettei se ole enää hetkeen mennyt koiraportin pinnojen välistä.

Koon suhteen en lähde kuitenkaan sanomaan juuta tai jaata, koska sitä on niin vaikea ennustaa. Netta oli toki pentuna isokokoinen, mutta Bamsen luulin jäävän rotumääritelmän mittoihin. Se otti kuitenkin viiden kuukauden iän jälkeen vielä pienen kasvuspurtin. Aivan kuin se olisi osoittanut kasvavansa, vaikka eläinlääkäri sanoi, ettei se välttämättä enää kasva jalkaleikkauksen jälkeen.

Sitten takaisin Pandaan itseensä. Se on kovin ahne ja syö hyvin nopeasti. Se roikkuu Bamsessa kiinni, mutta Bamsea se ei enimmäkseen haittaa. Se hyväksyy Pandalta melkein kaiken, kunhan se ei tule sen ruokakupille tai pureskele sen varpaita.

Bamsen erkkarireissu

Bamse osallistui elokuun lopulla (29.8.) shetlanninlammaskoirien erikoisnäyttelyn open show -luokkaan. Tämä luokka oli tarkoitettu koirille, jotka eivät syystä tai toisesta voi osallistua virallisiin kehiin. Bamsehan on kastroitu, joten se oli meidän kohdallamme syy tähän luokkaan osallistumiseen. Toki Bamse on lisäksi isokokoinenkin.

Erikoisnäyttely oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingissä, mutta lopulta siirrettiin Tuusulaan. Tämä tieto oli omiaan aiheuttamaan aluksi hieman harmaita hiuksia, koska meillä ei ole autoa käytössä. Auton kanssahan tuo matka olisi ollut aivan helppo. Nyt piti vain selvittää, miten taittaisimme sen julkisilla. Eikä matka vaikea ollutkaan (bussikin meni aivan näyttelypaikalle), se vain tuntui melko pitkältä.

Saavuimme paikalle, kun urosten virallinen arvostelu oli vielä käynnissä. Tämän jälkeen alkoi open show, jossa olivat ensin vuorossa urokset. Kehässä ravaaminen meni välillä vähän pomppimiseksi. Pöydällä olemista ja tuomaria Bamse vähän jännitti. Ja näyttely puolestaan jännitti myös minua, koska vaikka kehä ei ollutkaan virallinen, olin ollut edellisen kerran näyttelykehässä 2014 ja mätsärikehässä 2019.

Alla vielä Bamsen arvostelu:

"2-v. maskuliininen uros. Kokoon sopiva luusto. Hyvä purenta. Kaunisilmeinen pää. Oikean syvyinen rintakehä. Tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu reippaasti."

Tarinat koirien nimien takana

Tässä postauksessa esitellään elämääni kuuluneiden koirien nimien taustat.

Susku

Susku sai nimensä Suzuki-moottoripyörän mukaan.

Vilkku

Vilkulle mietittiin koko perheen voimin nimeä. Radiosta tuli jokin Maija Vilkkumaan laulu ja sanoin: "Maija Vilkkumaa!" Tarkoitukseni oli, että joku säätäisi äänenvoimakkuutta korkeammalle, mutta sen sijaan alettiin miettiä nimeä koiralle Maija Vilkkumaan kautta. Maija? Ei. Vilkku? Joo. Yksi aiempi nimi-ehdotus olisi ollut Vappu, koska pentu haettaisiin vappupäivänä. Itse olisin jostain syystä halunnut antaa koiralle nimen Mirma (en tiedä mistä olin sen keksinyt).

Piri

Pirin nimi juonsi juurensa suoraan sen virallisesta nimestä Final Fantasy's Creative Spirit. Olin itse ehdottanut muistaakseni nimeä Spirit, mutta Piri oli helpompi sanoa.

Miru

Mirun nimen keksi veljeni.

Netta

Shelttipentua varten minulla oli listattuna kaikenlaisia nimiä, kuten Amber ja April. Isäni alkoi kuitenkin jostain syystä puhua tulevasta pennusta nimellä Netta, ja Netta siitä sitten tulikin.

Bamse

Kun päätimme avopuolisoni kanssa ottaa koiran, meillä oli valmiina käytännössä vain narttukoirien nimiä. Meille oli kuitenkin tulossa uroskoira, joten sille oli keksittävä nimi. Nimen piti myös toimia sekä suomeksi että ruotsiksi. Lopulta joltain netin nimilistalta löytyi nimi Bamse, ja siihen päädyimme.

Panda

Pandan kohdalla piti jälleen kerran löytää nimi, joka toimisi sekä suomeksi että ruotsiksi. Nimilistoja selatessani löysin nimen Vanda ja naureskelin sille, koska se on Vantaan ruotsinkielinen nimi. Avopuolisoni kuitenkin kuuli Panda, ja lopulta päädyimme valitsemaan sen nimeksi.

Hei hei mitä kuuluu

Viime aikoina on ollut hieman hektistä, mutta nyt ehtii taas suomaan aikaa blogillekin. Pandakin on ollut meillä melkein kolme viikkoa, joten on jo aikakin päästä kuulumisten pariin. Mitä kaikkea tämän ja edellisen postauksen välillä on tapahtunut?

Panda on ollut oikein reipas ja tarmokas pieni koiranalku. Heti alkuun se oppi kulkemaan koiraportin pinnojen välistä. Viime viikolla kulkeminen kuitenkin väheni. Kerran Panda meni portista läpi ja alkoi sitten haukkua halutessaan toiselle puolelle. Enää se ei varmaan mahdu kauaa kulkemaan niiden pinnojen välistä. Mutta onpa hyvä, ettei ostettu heti alkuun koiraporttia makuuhuoneen oveen, kun siitä ei olisi ollut Pandan kohdalla apua.

Panda on päässyt myös sosiaalistumaan. On käyty Peten koiratarvikkeessa, Mustissa ja Mirrissä ja opiskeluaikojeni ainejärjestön puistotapahtumassa. Panda on matkustanut autossa, bussissa ja metrossa. Juna ja ratikka ovat siis vielä kokeilematta. Tarkoitus on myös näin alkajaisiksi totuttaa Pandaa sille varta vasten otettuun kantoreppuun.

Bamse ja Panda tulevat erinomaisen hyvin toimiin. Leikkiminen sujuu, ja jos meno äityy liian villiksi, Panda ilmoittaa siitä kiljahtamalla. Bamse on hyvin kärsivällinen, eikä sitä vaikuta haittaavan, vaikka Panda roikkuisi sen karvoissa kiinni. Ainoa asia, mitä se ei Pandalta hyväksy, on sen omalle ruokakupille pyrkiminen. Bamsen ruokailuihin on myös Pandan saavuttua tullut vauhtia.

Pandalla on tapana mennä välillä nukkumaan sohvan ja seinän väliin pieneen koloon, mihin Bamse ei pääse. Panda on myös toisinaan mennyt sinne syömään saamaansa herkkua. Samoin Panda sujahtaa vikkelästi sängyn alle. Bamsekin on välillä tunkenut itsensä Pandan perässä sängyn alle, vaikka sen onkin vaikeampaa mahtua sinne.

Tulevana lauantaina Panda pääsee ensimmäistä kertaa leikkimään muiden pentujen kanssa, kun suuntana on Koirakoulu Ilon leikkitreffit. Ilon leikkitreffeillä kävin Bamsenkin kanssa, ja ainakin sen mielestä se oli parasta ikinä. Toivottavasti se on Pandastakin mukavaa.

Välillä on vaikea huomata Pandan kasvua, kun sitä näkee jatkuvasti. Onneksi kuvista voi sitten tulevaisuudessa havainnoida, miltä Panda joskus näytti. Koulutuksen suhteen ollaan tutustuttu naksuttimeen, ja Panda on jo oppinut antamaan tassua. Myös istumisen opettelu on hyvällä mallilla.