Räyh! Olen Panda, ja saan jatkuvasti kuulla olevani pieni mutta pippurinen. En ihan ymmärrä pointtia tässä, koska minulla on painoa kuitenkin varmaan reilut viisi kiloa. Minkä minä sille voin, että viime mittauksella säkäkorkeuteni oli ehkä 34 cm? Mitä se oikeastaan edes tarkoittaa?
Haukkuminen on kivaa. Oikeastaan se on kaikista parhain ajanviete. Mikä voisi olla hauskempaa? Osaan vielä haukkua eri tavoilla, ja osaan pitää muutakin ääntä. Eikö se olekin hauskaa? Eikö vain?? Eihän kukaan huomaa minua, jos en vähän pidä melua itsestäni..? Ja minut pitää huomata.
Olen muuten hyvä hyppimään korkealle. Siis oikeasti hyvä. Tosin nuo ihmiset väittävät, että siihen nähden minulla meni yllättävän kauan oppia hyppäämään sängylle tai sohvalle. Mutta osaan tehdä korkeita hyppyjä. Ja osaan hyppiä ja kävellä kylki edellä. Hauskaa!
Syön hurjan mielelläni. Ruoka on hyvää! Söisin mielelläni ihmistenkin ruoat, vaikken saa lupaa... Miksen saa? Söisin ne niin mielelläni! Kuka ymmärtäisi pientä Pandaa? Kysynpähän vaan... Herkutkin ovat tietysti hyviä, namnam. Antakaa ruokaa.
Marraskuun lopussa tassulleni astuttiin vahingossa ja jouduin käymään eläinlääkärissä. Taju lähti kankaalle usein, hui! Ja usein piti käydä hoitamassa jalassa olevaa ärsyttävää kääröä. Sitten se jalka leikattiin vielä uudelleen. En todellakaan ymmärrä miksi jalkaan piti aina laittaa kaikkea outoa. Ja joulukuussa poistettiin yksi hammaskin. Apua!
Minussa on virtaa, mutta olen hurjan viisas. Kuka tahansa minut tunteva tietää sen. Olen myös aito sylikoira. Ja sulatan kaikkien sydämet. Tiesittehän sen? Pentuna sain kuulla että olen kuin Stockan leluosastolta. Mutta mitä se tarkoittaa??
