Mitä kuuluu, Puppe?

Syy viimeaikaiselle blogihiljaisuudelle on ollut se, ettei elämässämme ole oikeastaan tapahtunut mitään erikoista. Bamse on kesän jälkeen päässyt taas tottumaan siihen, että se ei ole melkein koskaan yksin. Kerran juttelin opiskelukavereideni kanssa Zoomissa yhdestä ryhmätyöjutusta, ja Bamse pamautti taustalla jumppapallon avulla vaatekaapin liukuoven auki. On varmaa, että Bamse ei ole samassa huoneessa sinä päivänä kun esittelen graduni...

Marrskuun lopulla Bamse kävi eläinlääkärissä syöntiongelmien takia. Bamse ei ollut noin viikkoon syönyt kunnolla, minkä vuoksi se myös oksensi yhdestä kolmeen kertaa päivässä. Mitään erikoisempaa syytä ongelmaan ei löytynyt, mutta eläinlääkäri arveli Bamsen vatsan olevan ärtynyt. Niinpä Bamse sai hetkeksi vatsansuojalääkettä ja pahoinvointilääkettä. Sittemmin Bamse on syönyt vähän vaihtelevasti.

Tällä viikolla olemme myös huomanneet Bamsen aivastelevan ja pärskyvän. Eilisestä alkaen on myös ollut reverse sneezingiä. Minulle nousi epäilys nenäpunkista, joten varasin Bamselle maanantaiksi ajan eläinlääkäriin. Nenäpunkkia osasin alkaa epäillä, koska Netalla, Mirulla ja edesmenneellä Vilkulla oli yhdeksän vuotta sitten nenäpunkki.

Noin muuten mitään erikoista ei ole tapahtunut. Etälaumasta voisin mainita sen verran, että Netalta on poistettu poskipatin aiheuttanut hammas. Netta toipui tästä operaatiosta nopeasti, eikä patti enää vaivaa. Kaikkea sitä vanhalle koiralle sattuukin.

Netta poskipatti

Tiistaina huomioni kiinnittyi Netan vasemman silmän alla olevaan outoon pattiin. Kohdassa oli ollut ehkä aiemminkin vähän turvotusta, mutta nyt kyseessä oli kunnon patti. Googlasin asiaa ja mielessä alkoi kyteä epäilys: entä jos se on pahanlaatuinen kasvain. Asiaa ei helpottanut se, että patti tuntui vain kasvavan.

Saavuin Netan kanssa perjantaina Helsingistä Joensuuhun ja eilen sillä oli aika varattuna eläinlääkäriin. Siellä selvisi onneksi, että kyseessä on hammasjuuripaise. Yksi poskihammas oli murtunut kärjestä. Olipa helpottavaa kuulla, ettei kyseessä ollut syöpä.

Netta sai eläinlääkärissä ruiskeena kipulääkettä. Mukaan saatiin antibiootit ja kipulääke. Lisäksi suositeltiin antamaan maitohappobakteerilisää. Murtunut hammas poistetaan myöhemmin, ja siihen asti Netan tulee syödä pehmeää ruokaa. 

Nyt poskipatti tuntuukin jo pienentyneen. Kiitos tästä kuuluu antibiooteille. Onneksi saatiin selvyys asiaan ja Netta pääsee hoitoon. Ties miten pahaksi hammastilanne olisi muuten mennyt. On tosin mysteeri, miten hammas pääsi murtumaan. Vastausta siihen ei kuitenkaan saada.

Parin Helsingissä vietetyn kuukauden jälkeen Netta jää nyt Pohjois-Karjalaan tutun lauman seuraan. Toivottavasti hammasasia saadaan pian hoidettua kuntoon. Sekä hammas että patti ovat varmasti olleet kipeitä, vaikkei Netta olekaan asiaa ilmaissut.

Haava silmässä ja syksyä ilmassa

Elämäämme ei kuulu oikeastaan mitään erikoisempaa. Netta on vieläkin luonamme, ja vien sen ensi viikolla takaisin kotiin. Bamse kävi lokakuussa yksivuotisrokotuksessaan. Eläinlääkärissä käyminen oli Bamsen mielestä todella epäilyttävää. Olimme vielä siinä samassa huoneessa, jossa Bamsea tutkittiin joulukuussa, kun sen jalka oli murtunut (mutta murtumasta ei vielä oltu varmoja). Bamse ei möyskään olisi halunnut lähteä eläinlääkärin matkaan rokotuksen ajaksi.

Lokakuun loppupuolella Nettaa kohtasi murhe. Hakeuduin Netan kanssa HauMauhun, kun Netta raapi silmäänsä ja silmä punotti. Syyskuussahan Netalla oli ollut silmätulehdus, mutta haluttiin tarkastaa tämä tilanne. Ja onneksi tarkastettiin, koska kävi ilmi, että Netalla oli oikeassa silmässä haava. Mukaan saatiin kipulääkettä ja kahdet eri tipat.

Kontrollikäyntiin asti Netan piti käyttää kotona kauluria, mikä ei neitikoiraa ollenkaan miellyttänyt. Onneksi kontrollissa selvisi, että silmä oli parantunut, joten kaulurista päästiin eroon. Tippoja piti kontrollikäynnin jälkeenkin antaa vielä muutaman päivän ajan.

Bamse puolestaan on kunnostautunut opiskeluavustuksessaan. Se on muun muassa pyrkinyt istumaan kirjojen päälle. Gradun tekeminenhän tunnetusti onnistuu loistavasti, jos koira istuu kirjan päällä. Noin muuten Bamse on taas hyvin tottunut etäopiskelun aikaan.

Reissu Pohjois-Karjalaan, terveystarkastus, silmätulehdus ja muita kuulumisia

Elo- ja syyskuun vaiheessa suuntasin poikaystäväni ja Bamsen kanssa käymään kotikotonani. Muut koirat olivat selvästi hämillään Bamsesta, jota ne eivät olleet nähneet tammikuun jälkeen. Silloin Bamse oli vielä pentu, mutta nyt se on aikuinen (ei tosin henkisesti). Villakoira Muru oli erityisen hämmentynyt ja keskittyi välttelemään Bamsea. Miruakaan Bamsen ei kannattanut lähestyä. Netta puolestaan sieti Bamsea parhaiten. Bamse ei kuitenkaan lannistunut, vaan keskittyi Netan liehittelyyn. Se oli kuitenkin tuloksetonta.

Kotiinpaluupäivänä oli tuomionpäivä. Nimittäin Bamsen terveystarkastukset, jotka hoidettiin tosiaan Joensuussa. Tarkastus alkoi silmäpeilauksella. Yksi ylimääräinen ripsi, muuten ei mitään. Polvet ja sydän kunnossa. Sitten rauhoitus ja röntgeniin. Pääsin eläinlääkärin kanssa katsomaan Bamsen kuvat. Lonkat siistit, samoin kyynärät, selässä ei ylimääräisiä nikamia. 

Silmälausuntotulosta lukuun ottamatta kaikki ovatkin tulleet jo KoiraNettiin. Polvet 0/0, ei sydämen sivuääniä. Selässä nikamien epämuotoisuus VA0 eli normaali, välimuotoinen lanne-ristinikama LTV1 eli "jakautunut ristiluun keskiharjanne tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne". Tästä aion vielä kysyä, onko se nimenomaan tuo jakautunut ristiluun keskiharjanne. Netalla nimittäin on selästä sama lausunto, eikä kyse tosiaan ole mistään vakavasta (eipä siinä kai muuten lukisikaan "lievästi normaalista poikkeava").

Lonkka- ja kyynärtulokset tulivat tänään KoiraNettiin. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Olemme suunnattoman helpottuneita näistä tuloksista. Jännitin Bamsen terveystarkastuksia paljon ja mietin, että onkohan luustossa jokin pielessä, kun koira on muuten niin kiva. Onneksi ei ollut! 

Lähtiessämme kotiin Helsinkiin nappasimme myös Netan mukaamme. Netta on kyllä mahdottoman mukava matkakumppani. Se matkustaa eri kulkuvälineissä rauhallisesti ja pari vuotta sitten se suoriutui erinomaisesti junamatkasta, jonka aikana juna oli lopulta kaksi ja puoli tuntia myöhässä perillä. 

Täälläkin Bamse on liehitellyt Nettaa nuolemalla sen korvia, silmiä ja naamaa. Epäilen, että tämä asia johti Netalla sidekalvon tulehdukseen. Netan silmä alkoi rähmiä alkuviikosta ja keskiviikkona kävin Netan kanssa eläinlääkärissä. Tutkimus tosin epäilytti Nettaa jonkin verran. Mukaan saimme silmätipat, jotka on onneksi ollut helppo antaa Netalle.

Syyskuun ensimmäisenä perjantaina osallistuimme koirien kanssa ainejärjestömme fuksiaisiin. Bamsehan oli siellä myös viime vuonna. Bamse olikin kiinnostunut hakemaan rapsutuksia fukseilta, ja jopa Netta tunki hakemaan rapsutuksia. Muuten Netta suhtautui tilanteeseen rauhallisesti. 

On mielenkiintoista elää kahden koiran kanssa. Varsinkin kun Netan ja Bamsen välillä on paljon eroavaisuuksia. Toki osa näistä selittyy iällä, Bamsehan on vasta vuoden siinä missä Netta on jo kymmenen vuotta vanha. Toinen selittävä seikka on se, että Bamsen kanssa on ollut paremmat mahdollisuudet sosiaalistamiseen. 

Netta ei välitä muista koirista tippaakaan, kun Bamse taas rakastaa muita koiria. Bamse saattaa pelätä eri asioita, kuten ihmisten kantamuksia. Tällöin se alkaa herkästi haukkua ja perääntyä. Kun kotiin saapui uusi työtuoli laatikossa, laatikko oli Bamsesta todella epäilyttävä ja pelottava. Pyysinkin Bamsea haistelemaan laatikkoa ja tuolia kasatessani rohkaisin Bamsea tulemaan lähemmäksi ja tarjosin sille herkkuja palkkioksi.

Bamsen ruokahalu on kasvanut Netan tultua ja se syökin aiempaa vauhdikkaammin. Yksin ollessaanhan Bamse saattaa syödä hitaasti. Ennen Netan tuloa se oli tosin jo pidemmän aikaa syönyt kaiken, eikä jättänyt osaa kuppiin. Netan kanssa Bamsella onkin syytä olla tarkkana, koska syömättä jäävät nappulat päätyisivät varmasti Netan mahaan.

Netta on nimittäin kamalan ahne. Jos lattialle jää avonainen namipurkki, se menee rohkeasti syömään nameja. Bamse ei ole samalla tavalla ahne, vaikka se herkuista pitääkin. Mutta Netta nyt onkin aina ollut aikamoinen herkkusuu.

On mielenkiintoista nähdä, miten Bamsen ruokailut jatkuvat sitten kun Netta palaa omaan kotiinsa. Tänä syksynä tulee muuten kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun tein päätöksen, että Netan on parempi asua vanhempieni luona. Aluksihan toivoin sen sopeutuvan kerrostaloelämään, mutta niin ei sitten käynytkään. Onneksi Netta on voinut kuitenkin vierailla luonamme.

Syksy lähestyy

Tällä viikolla sain vihdoin uutta kuvamateriaalia Bamsesta. Kesätyöt ovat loppuneet ja pian alkaa taas (etä)opiskeluarki, joten Bamsekin saa taas tottua erilaiseen rytmiin. Bamsella on viime aikoina mennyt hyvin. Ensi viikolla Nettakin saapuu tänne joksikin aikaa iloksemme. Ensi viikolla Bamse myös pääsee virallisiin terveystarkastuksiin. Toivotaan, että kaikki on kunnossa.

Pohjois-Karjalan lauman kuulumisia

Kuunvaihteessa kävin kotikotona, joten eiköhän ole aika päivittää tänne blogiin etälaumanjäsentenkin kuulumisia! Miru täytti maaliskuussa kymmenen vuotta ja Netta seurasi perässä huhtikuussa. Mirusta ikä on näkynyt jo pidemmän aikaa, mutta Netta ei ole vielä näyttänyt ulkoisia vanhenemisen merkkejä. 

Netta kärsi viime vuonna vatsavaivoista, joiden aiheuttajana oli haima. Nyt Netalla on kuitenkin jo pidemmän aikaa ollut tilanne hallinnassa erikoisruokavalion ansiosta. Netta on myös hoikistunut (sillä on ollut aiemmin ylipainoa) ja se on samankokoinen kuin Bamse (paino 10 kg). Miru puolestaan on saanut lääkettä oletettuihin jalkavaivoihin.

Netta oli onnensa kukkuloilla nähdessään minut. Edellisen kerran olin käynyt kotikotona maaliskuussa, joten näiden kertojen väliin jäi melkein viisi kuukautta. Oli ihanaa nähdä, miten iloinen Netta oli. Syksyllä olisi myös tarkoitus saada Netta hetkeksi tänne, jos kaikki menee hyvin.

Myöhästynyt Bamsen yksivuotiskatsaus

Bamse täytti vuoden jo 26.6., mutta työasioista ja muusta sellaisesta johtuen sain aikaiseksi tehdä tämän postauksen vasta nyt. Tarkoitus olisi kuitenkin alkaa panostaa blogiin ja aionkin lähiaikoina kirjoittaa myös kesäkuulumispostauksen, mutta ensin katsotaan, mitä Bamsen ensimmäiseen vuoteen mahtui.

Bamse tosiaan syntyi viime vuonna 26.6. ja kotiutui meille 17.8. Sosiaalistamisen aloitimme ajoissa, koska halusin varmistaa, että Bamse tottuisi moniin asioihin. Niinpä sen pentuaikana tutustuimme mm. julkisiin kulkuneuvoihin (bussi, juna, metro, raitiovaunu) ja eläinkauppoihin. Pääsipä Bamse myös osallistumaan fuksiaisiin.

Bamse suhtautuu julkisilla kulkuneuvoilla matkustamiseen melko innokkaasti. Se matkustaa edelleen yleensä sylissä, koska muuten se olisi innokkaana tutkimassa joka suuntaa. Alkukevään eläinlääkärikäyntien jälkeen bussilla matkustaminen epäilytti aluksi Bamsea, mutta sittemmin se tottui taas.

Bamse kävelee myös keskustassa käydessämme häntä heiluen. Muutenkin se on iloinen, energinen ja vilkas nuori koira. Jostain syystä Bamsea jännittävät vieraat miehet. Samoin se saattaa säikähtää joitakin lähempää tulevia äkillisiä ääniä, mutta esimerkiksi ukkosesta se ei ole välittänyt.

Muista koirista Bamse pitää todella paljon. Olen iloinen, että ehdimme osallistua Bamsen kanssa Koirakoulu Ilon leikkitreffeille ja käydä myös tapaamassa joitakin muita pentuja leikkitreffien merkeissä. Nykyisin käymme välillä koirapuistossa ja Bamse on onnensa kukkuloilla, jos joku leikkii sen kanssa.

Koulutuksen osalta työnsarkaa on edessä vielä paljon. Olemme ehtineet tähän mennessä käydä pentukurssin ja ennen harrastuspuolelle siirtymistä haluan osallistua Bamsen kanssa arkitottelevaisuuskurssille. Bamsen kanssa haasteet ovat nimittäin erilaiset kuin Netan kanssa. Netta on arempi ja varautuneempi, kun taas Bamse on innokas ja suuntaisi mitä suurimmalla innolla kohti uusia asioita.

Mätsäreissä olemme ehtineet käydä huikeat kaksi kertaa. Meidän piti mennä Messarin pentunäyttelyyn viime vuonna, mutta Bamsen jalkakuviot estivät sen. Keväällä ei onneksi ollutkaan mitään suunniteltua ohjelmaa, sillä koronan takia paljon asioita olisi peruuntunut. Sikäli oli siis onni onnettomuudessa, että juuri tuolloin piti poistaa Bamsen polvesta pinnat.

Bamsen ensimmäinen vuosi oli tosiaan vauhdikas monella tapaa. Takajalan murtuminen sekoitti pakkaa toden teolla. Yhdenkään aiemman koiramme kanssa ei ollut tapahtunut mitään tällaista. Tuntui epäreilulta, että sellainen osui Bamselle, joka oli leikkauksen aikaan vasta viiden kuukauden ikäinen.

Jalkaan tosiaan laitettiin joulukuun leikkauksessa pinnat, jotka piti kuitenkin poistaa maaliskuussa, koska Bamse oli helmikuussa alkanut välillä pomputtaa leikattua jalkaansa. Pinnojen poiston jälkeen edessä oli kuntoutuminen, ja Bamse kävikin kaksi kertaa fysioterapiassa. Jalkaleikkausasioista voi lukea lisää täällä.

Jalkakuvioiden vuoksi olimme iloisia siitä, että olimme ottaneet Bamselle vakuutuksen. Eläinlääkärissä kävimme jalka-asioiden lisäksi vain Bamsen rokotusten merkeissä. Bamse pysyi siis hyvin terveenä. Jalkajuttuihin liittyen on vielä sanottava, että oli aika haastavaa saada vilkas pentu pysymään rauhallisena toipumisen aikana.

Bamse painaa tällä hetkellä noin kymmenen kiloa. Säkäkorkeutta en ole yrittänyt mitata, koska en saa sitä kotikonstein kuitenkaan onnistumaan. Arvioisin Bamsen olevan kuitenkin suunnilleen samankokoinen kuin Netta. Isokokoinen sheltti siis. Tuntuu, että Bamse otti jossain kohtaa ylimääräisen kasvuspurtin.

Koska minulla on ennen Bamsea ollut kokemusta lähinnä narttukoirista, on urosten ja narttujen välinen ero tuntunut selkeältä. Bamse on kova poika merkkaamaan ja varsinkin keväällä se oli todella kiinnostunut hajuista. Välillä se ei myöskään ole kovin innokas syömään omaa ruokaansa.

Ensimmäisen vuotensa aikana Bamse onnistui saamaan aikaan myös jonkin verran tuhoja. Se pureskeli rikki jatkojohdon, joka ei onneksi ollut seinässä kiinni. Se onnistui myös tuhoamaan jonkin kännykän latauspiuhan. Lisäksi se hajotti läppärin laturin. Ja yritti (ja yrittää edelleen) varastaa kaikki sukat.

Olen todella kiitollinen siitä, että saimme Bamsen. Toivon myös, että Bamsen toinen vuosi on hieman rauhallisempi kuin ensimmäinen. Syksyllä edessä ovat viralliset terveystarkastukset. Jännittävää. Edessä on myös rokotus, mutta toivottavasti ylimääräisiä eläinlääkärikäyntejä ei tarvita.

Toivon, että syksymmällä löydämme lisää aikaa muiden koirien treffailuun. Bamsesta kun näkee, että se nauttii saadessaan juoksennella muiden kanssa. On todella mukavaa, että Bamse on niin sosiaalinen ja iloinen kaveri.

Yksinolojen uusi alku

Kun keväällä siirryttiin lähiopiskelusta etäopiskeluun, väheni Bamsen yksinolon tarve huomattavasti. Nyt kesätyöt ovat kuitenkin alkaneet ja Bamsenkin pitää tottua taas uuteen rytmiin. Ennen koronakevättähän Bamsen yksinolot sujuivat ilmeisen mallikkaasti. Pentuajan yksinolo-opetuksesta voi lukea tästä linkistä klikkaamalla.

Meillä heräsi viime viikolla epäilys siitä, että Bamse ehkä haukkuu yksin ollessaan. Joku koira oli naapureiden mukaan haukkunut ollessamme poissa, minkä lisäksi olin kerran kotiin tullessani kuulevinani ulvontaa.

Olemme alkaneet äänittää Bamsen yksinoloja iPadin Sleep Recorder -sovelluksen avulla. Sovelluksen käytön aikana Bamsella ei ole vielä ollut pidempiä yksinoloja emmekä täysin tiedä, kuinka kauan sovellus pysyy päällä. Pientä haukahtelua ja iPadin nuuskuttelua lukuun ottamatta äänitteillä ei ole kuulunut juuri mitään.

Ollessani Bamsen kanssa koirapuistossa sain myös uuden vinkin yksinolojen valvontaan. Kotona voi jättää tietokoneelle käyntiin Zoom-kokouksen, johon voi sitten poissaollessa käydä välillä liittymässä. Tällöin voi katsoa, mitä koira puuhaa ja tarvittaessa puhua sille. Zoom on sovellus, jossa pystyy pitämään etäkokouksia.

Zoom olikin ennestään tuttu kevään luennoilta, joskaan sen paremmin minulla kuin avopuolisollani ei ollut kokemusta Zoom-kokouksen luomisesta. Lopulta saimme kokouksen toimimaan ja tämä systeemi toimiikin todella hyvin. Verkkokameran saimme kiinnitettyä niin, että kokouksen ollessa päällä näkee melkein koko makuuhuoneen.

Bamse on edelleen yksinolojen aikana makuuhuoneessa. Siellä sillä on huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia tuhota asioita tylsyyksissään, eikä se pääse haukkumaan rappukäytävän äänille. Toistaiseksi Bamse ei ole näyttänyt Zoomin videokuvan perusteella tekevän mitään kovin erikoista. Se on lähinnä nukkunut.

Tarkoitus on jatkaa Zoom- ja äänityskokeiluja ainakin jonkin aikaa, jotta saamme mahdollisimman hyvän kuvan siitä, mitä Bamse puuhaa yksinollessaan. Näin saamme myös paremman mahdollisuuden puuttua asiaan, mikäli Bamse alkaa metelöidä ollessaan yksin kotona.

Odotankin jännityksellä sitä, miten yksinolot lähtevät sujumaan. Sekä minulla että avopuolisollani on vaihtelevia työvuoroja, joten mitään tiettyä samaa rytmiä ei toistaiseksi ole. Toisaalta tottuihan Bamse syksylläkin vaihteleviin yksinoloihin.

Rajasaaressa

Tänään päätin ottaa Bamsen kanssa ilon irti vapaapäivästä, joten suuntasimme Rajasaaren koirapuistoon. Bamsesta siellä olikin aivan mahtavaa viettää aikaa ja ohjasinpa sitä lempeästi jopa uimaankin. Nähtäväksi jää, tuleeko Bamsesta tulevaisuudessa vesipeto.

Bamsen toinen fyssarikäynti

Eilen Bamsella oli vuorossa toinen fyssarikäynti. Postauksen kuvat sen sijaan ovat viime huhtikuulta. Fysioterapiassa kävimme taas Eastonin Mustissa ja Mirrissä. Aluksi Bamsea vähän epäilytti, mutta sitten se innostui nameista.

Edistymistä oli tapahtunut ja fyssarin mukaan jalka oli kuntoutunut hyvin. Bamse varasi leikatulle takajalalle yhtä hyvin painoa kuin leikkaamattomallekin takajalalle, minkä lisäksi lihasmassakin oli palautunut. Nyt voimme kuulemma jatkaa omatoimista harjoittelua ja saimmekin vinkkejä harjoituksiin.

Tuntuu hyvältä, että Bamsella on nyt asiat kunnossa. Jalkakarvatkin kasvavat hiljalleen takaisin. Samalla tuntuu hullulta, että Bamse on käynyt läpi jalkaleikkauksen ja vieläpä noin nuorena. Toivottavasti tulevaisuudessa ei tarvitakaan enää ihmeellisempiä operaatioita.

Mitä koiramme tekisivät työkseen?

Löimme niin lähi- kuin etälauman ihmisjäsenten kanssa viisaat päämme yhteen ja tässä postauksessa on sen lopputulos.

Muru, Miru ja Netta

Muru olisi ammattitason pikajuoksija. Vähäisellä vapaa-ajallaan se toimisi se toimisi laulajana, jossa se pääsisi harjoittamaan äänenkäyttöään.

Miru työskentelisi patjatehtaan johtotehtävissä, mutta välillä se toimisi myös koenukkujan sijaisena.

Netta toimisi ruokatehtaan laaduntarkkailupuolella. Se myös pyörittäisi sivutoimisena vaatesuunnitteluyritystä.

Bamse

Bamse työskentelisi päiväkodissa, jossa se pyrkisi aktiivisesti vähentämään kiusaamista ja ottaisi kaiket huomioon. Vapaa-ajalla se olisi innokas voimistelun harrastaja.

Ihan tavallista mulle kuuluu

Viime aikoina on bloggaaminen taas jäänyt, vaikka kuviakin olisi. Huhtikuun kuvat jäävät odottamaan seuraavaa postausta, sillä tämän postauksen kuvat on otettu viime viikolla. Viime viikolla Bamse pääsi osallistumaan niin shelttilenkille kuin leikkitreffeillekin, minkä lisäksi se pääsi poseeraamaan Roihuvuoren kirsikkapuistoon ja Alppipuistoon. Muuten ei olekaan tapahtunut mitään erikoista ja Bamsekin on ollut oma itsensä.