torstai 28. marraskuuta 2019

Marraskuun kuulumisia

On päässyt postaaminen jäämään nyt marraskuun puolella, kun on ollut kiireitä opiskelun parissa. Bamse täytti tiistaina viisi kuukautta. Silloin kävimme myös Bamsen kanssa pentujen ja junioreiden mätsärissä Helsingissä Eastonin parkkihallissa. Tällä kertaa lopputulos oli punainen ilman sijoitusta. Esiintyminenkin sujui vähän nätimmin kuin pari viikkoa aiemmin. Sääli, että mätsäreitä tuntuu olevan hyvin harvoin.

Hampaiden vaihtuminen on edelleen jatkunut ja edennyt siihen pisteeseen, että alakulmahampaat ovat vaihtuneet. Jännitin vähän sitä, lähtevätkö kulmurit irti itsestään, mutta onneksi niin kävi. Piti vain malttaa odottaa ja ne kulmahampaat irtosivat vetoleikin tiimellyksessä. Yläkulmurit ovat vielä kiinni, joten pitää seurata tilannetta niiden kannalta.

Viime viikonloppuna Bamse nosti ensimmäistä kertaa jalkaa, vaikka nyt se ei olekaan melkein viikkoon niin tehnyt. Nämä jutut tuntuvat hassuilta, koska minulla on enemmän kokemusta nartuista kuin uroksista. Hassua myös, ettei tämän koiran kohdalla tarvitse kytätä juoksujen alkamista.

Punnitsin äsken Bamsen painoksi reilut 7 kg ja mittasin sen säkäkorkeudeksi ehkä vähän päälle 37 cm. En kuitenkaan lähde luottamaan sokeasti näihin mittoihin. Aika saa näyttää, minkä kokoiseksi Bamse kasvaa. Kuten aiemmin kirjoitin, niin Nettahan meni tuossa samassa painossa neljän kuukauden iässä, jolloin sen säkäkorkeuskin oli yli 35 cm.

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Bamsen mätsäridebyytti

Eilen oli Bamsen ensimmäisen mätsärin ajan. Niinpä suuntasimme Vantaalle Jumbon parkkihalliin. Parkkihalli oli aluksi Bamsesta vähän jännä, mutta lopulta se tottui tilanteeseen ja oli oma normaali itsensä. Eniten sitä varmaan jännitti se, kun äänet kaikuivat eri tavalla kuin muualla.

Bamse osallistui pentuihin (kuten arvata saattaa) ja osallistujia oli pentuluokassa reilut neljäkymmentä. Esiintyminen meni Bamsella vähän pomppimiseksi, sillä se katsoi parhaaksi esitellä tuomarin nähden parhaat kenguruloikkansa. Ei siis ihme, että sieltä napsahti sininen.

Nauhakehiä odotellessa meinasi iskeä vilu. Onneksi olin pukeutunut suhteellisen lämpimästi muistettuani, että parkkihalleissa on usein kylmä. Jotenkin mieleeni muistui yksi tammikuu, kun olin Netan kanssa mätsärissä parkkihallissa. Jep, oli kylmä.

Mätsäristä poistuimme ilman sijoitusta. Onneksi edessä on vielä ainakin yksi mätsäri ennen Messaria (jonne ilmoittautumista alan melkein jo katua). Pitää myös alkaa harjoitella kotosalla ahkerasti. Harmi vain, ettei kotona voi oikein harjoitella pöydälläoloa samalla tavalla kuin mätsäreissä. Pöytä nimittäin vähän jännitti Bamsea, tuomari taas oli sen mielestä kiva.

torstai 7. marraskuuta 2019

Hampaat vaihtuu ja pentu kasvaa

Postauksen kuvat on otettu lokakuun lopussa. Onneksi satuin tsekkaamaan, onko kameran muistikortilla kuvia, koska muuten tämä postaus olisi tehty puhelinkuvien turvin. Kuvissa on vielä syksyisen harmaata ja vihreää, mutta tänään satoi jo ensilumi. Lunta Bamse pääsi ihmettelemään jo Joensuussa, mutta nyt se sai vielä paremman kosketuksen siihen. Lumi ei tosin vaikuta sitä varsinaisesti haittaavan.

Hampaiden vaihtuminen on hyvällä mallilla. Noin puolitoista viikkoa sitten Bamsella oli alhaalla edessä hampaita kahdessa rivissä, mutta maitohampaat irtosivat ja rautahampaatkin löysivät omat paikkansa. Melkein kaikki etuhampaat ovatkin vaihtuneet. En tiedä kuvittelenko tämän, mutta minusta tuntuu, että Bamse pureskelisi asioita vähän vähemmän kuin aiemmin.

Välillä herään myös tajuamaan, että Bamse muistuttaa yhä enemmän shelttiä. Jonnekin on kadonnut se pieni pyöreä pentu, jonka toimme kotiimme elokuussa. Nyt Bamse on innokas, oppivainen ja ehtiväinen. Mörkövaihe on sikäli ollut menossa, että esimerkiksi pimeällä vastaantulevat ihmiset epäilyttävät Bamsea, vaikka normaalisti se rakastaakin ihmisiä.

Bamse on nyt käynyt pentutreffeillä niin Koirakoulu Ilossa kuin Mustissa ja Mirrissäkin. Pentutreffeistä se on saanut rutkasti iloa, kun se on päässyt leikkimään muiden pentujen kanssa. Sen mielestä myös muutkin koirat olisivat potentiaalisia leikkikavereita.

Hihnakävely sujuu yleensä ihan hyvin. Välillä Bamse vain saa juoksuhepuleita, jolloin se meinaa vetää. Ei siis auta kuin pysähtyä niissä tilanteissa. Mutta uskomattoman nätisti hihnassa kulkeminen on silti mennyt. Se meni jo alussa aika nätisti.

Koulutuksen saralla Bamse on päässyt harjoittelemaan odottamista. Sen lisäksi, että se odottaa aina ennen kuin saa syödä ruokansa, se on myös saanut sisällä tehdä luoksetuloharjoituksia, joissa se odottaa hetken. On palkitsevaa huomata paikallaolon vähitellen iskostuvan Bamsen tajuntaan, sillä Netalla kesti todella kauan oppia se.

Ulkona Bamsea kiinnostavat lehdet ja kaikki mahdolliset puunpalaset. Puunpalasia saakin välillä kaivaa pois Bamsen suusta. Sisällä se taas löytää kaikki sukat. Niitä olisi sen mielestä oikein mukavaa pureskella.