Pandan jalkaleikkauksesta on aikaa jo melkein neljä viikkoa, ja nyt on aika pureutua siihen liittyviin asioihin. Pandan murtunut jalka tosiaan leikattiin 29.11. Espoossa Urheilukoiraklinikalla, josta olemmekin saaneet erinomaista palvelua. Tuolloin leikkauksessa jalkaan laitettiin pienet metallilevyt murtumien tueksi. Nämä levyt voidaan myöhemmin tarvittaessa poistaa.
Leikkauksen jälkeen Panda olikin hyvin väsynyt ja hieman sekava lääkityksensä vuoksi. Sillä oli kyljessä kipulaastari, joka saatiin poistaa leikkausviikon lauantaina (4.12.). Kipulaastari oli hyvin tiukassa ja sen poistamisessa menikin aikaa. Tämän lisäksi Panda sai Loxicom-kipulääkettä kahden viikon ajan.
Jalassa oli lasta aina tikkien poistoon asti. Lastan ympärillä oli käärö, joka piti lastan ja haavan suojassa. Käärö piti suojata kastumiselta, joten ulkoillessa Pandalle laitettiin (vinkin mukaisesti) lasten kurarukkanen jalkaan. Onneksi kurarukkasia sai melko edullisesti Prismasta. Piti vain ostaa kaikista pienin koko.
Lasta vaihdettiin neljä kertaa (1.12., 3.12., 8.12. ja 10.12.). Samalla tarkastettiin, miten haava voi. Kun leikkauksesta oli kulunut kaksi viikkoa (13.12.), tikit ja lasta poistettiin. Jalkaan jäi vielä tassuside, koska haava oli hieman auki. Tikkienpoistoviikolla jalasta otettiin myös ensimmäiset kontrolliröntgenet (15.12.), jotka saatiin onneksi otettua ilman rauhoittamista. Röntgenkuvien perusteella luutuminen oli hyvässä vauhdissa.
Ensimmäisen kontrolliröntgen kerran kävimme vielä kaksi kertaa (17.12. ja 20.12.) Urheilukoiraklinikalla, jossa haava puhdistettiin ja side vaihdettiin. Viimeisellä haavanpuhdistuskerralla saimme luvan ottaa 23.12. tai 24.12. siteen pois, kunhan laittaisimme eläinlääkärille kuvan haavasta. Nyt haava on suojattu vielä siteellä, jotta Panda ei pääse nuolemaan sitä.
Toisen kontrolliröntgenen aika on tammikuun puolella. Silloin ilmeisesti nähdään, miten luutuminen on jatkanut (ja jalan pitäisi kaiketi olla silloin luutunut). Sen jälkeen on aika alkaa kuntouttaa Pandaa. Kuntoutukseen suositeltiin leikkauksen jälkeen allasterapiaa Urheilukoiraklinikalla, joten menemme sitten mitä luultavimmin sinne.
Tällä hetkellä Panda voi oikein hyvin ja on oma pirteä itsensä. Viimeinen kuukausi on ollut melko hullua aikaa. Kuukausi sitten kaikki oli vielä ihan normaalisti, mutta yhdessä hetkessä kaikki muuttui. Tuntui sanoin kuvaamattoman epäreilulta, että myös Pandan jalka murtui. Bamsen jalka murtui melkein päivälleen saman ikäisenä, ja kyseessä oli jopa sama jalka. Murtuma vain oli eri kohdassa, emmekä vieläkään tiedä Bamsen murtuman syytä. Olen tosin miettinyt, olisiko Bamsen jalassa näkynyt jo jonkinlaista murtumaa, jos sillä olisi aikanaan päivystyksessä otettu röntgenet. Sehän silloin ontui hieman jalkaansa, mutta ei tehnyt niin enää päivystyksessä.
Kirjoitin edellisessä postauksessa myös siitä, että Pandan kohdalla lohduttaa tieto siitä, että tiedämme mitä tapahtui. Se on totta. Tuntuu kuitenkin kamalalta, miten huono tuuri voi olla. Ja miten monella tapaa voi tapahtua kaikenlaista, mihin ei voi ehkä koskaan varautua. Pääasia on kuitenkin se, että Panda on nyt parantumassa. Reipas pieni potilas.
Onneksi olemme siinä etuoikeutetussa asemassa, että asumme pääkaupunkiseudulla. Vaikka matka Espooseen tuntuu välillä pitkältä, emme kuitenkaan ole pitkän matkan päässä hyvästä hoidosta. Täällä on monia osaavia eläinlääkäreitä, ja Panda onkin saanut erinomaisen hyvää hoitoa.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti