Pitkästä aikaa olen taas tämän blogin äärellä. Elämä on ollut melko tavanomaista (siinä missä se nyt pandemian aikana voi olla). Netta on myös täällä, ja minun onkin tarkoitus kirjoittaa myöhemmin kuulumisista laajemmin. Tässä postauksessa keskityn kuitenkin Bamsen kastraatioon.
Bamsen kastroiminen oli pyörinyt mielessämme jo melko pitkään. Olin alun perin ajatellut, että haluaisin Bamselle näyttelystä ensin harrastus-H:n, mutta sitten tajusin, että näyttelyihin pääsemisessä voi kestää vielä melko pitkä aika. Sillä H-asialla ei myöskään ole niin suurta merkitystä. Siispä varasimme Bamselle kastraatioajan Viikin yliopistolliseen eläinsairaalaan.
Kastraatioaika oli 26.2. eli kaksi viikkoa sitten. Vein Bamsen aamulla Viikkiin. Eläintenhoitajan näkeminen oli Bamsen mielestä kovin epäilyttävää. Iltapäivällä pääsin sitten hakemaan Bamsen, joka käveli kyllä itse ulos eläinlääkäristä.
Bamse lähti toipumaan leikkauksesta nopeasti. Haastavinta tuntui olevan se, että Bamsen menoa piti rajoittaa. Myös kaulurin ja haavasuojan kanssa säätäminen tuntui välillä mutkikkaalta. Bamse on taipuisa koira, ja puhallettavan kaulurin kanssa se meinasi yltää nuolemaan haavaansa. Aluksi Bamse käytti itse tekemääni haavasuojaa, mutta pian ostimme Verkkokaupasta Trixien haavasuojapuvun. Haava parani hyvin, eikä sen kanssa tullut minkäänlaisia ongelmia. Haava on suljettu sulavilla tikeillä, joten tikkien poistossa ei ole tarvinnut käydä erikseen.
Heti kastraatiota seuraavasta päivästä lähtien Bamsen tapa merkkailla muuttui radikaalisti, ja muutos vaikuttaa ainakin toistaiseksi pysyvältä. Ennen Bamse merkkaili varsinkin alkulenkillä todella tiheästi. Nyt se tekee heti lenkin alussa yhden pitkän pissan ja merkkaa lenkillä muutaman kerran. Se ei myöskään nosta aina jalkaansa.
Ennen kastraatiota lenkkeilyä olisi voinut kuvata sanoin "hajujen viemää". Bamse haisteli kaikki hajut todella intensiivisesti. Haistelee se nytkin lenkillä, muttei samalla intensiteetillä. Se ei vaikuta enää kokevan lenkeillä samanlaista tarvetta pysähtyä haistelemaan.
Toisiin koiriin liittyvän käytöksen suhteen en vielä osaa sanoa mitään. Bamse ei ole toistaiseksi kuitenkaan vaikuttanut olevan enää yhtä suuresti kiinnostunut kaikista muista koirista, eikä se vaikuta enää alkavan yhtä helposti rähisemään muiden urosten kanssa. Emme kuitenkaan ole kohdanneet niin monia muita koiria, että osaisin sanoa tästä sen enempää.
Turkkiin kohdistuvat muutokset näkyvät sitten joskus myöhemmin. Netallahan sterilisaation jälkeen turkki muuttui pehmeäksi ja paksummaksi. Aivan kuin kyseessä olisi eri koira, sen verran paljon turkkia tuntui olevan. Bamsella on jo nyt sen verran muhkea kaulus, että odotan jopa kauhulla turkin muutoksia.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti