Koiraluku, oikea aika ja koirattomuus

Olen keväällä 2020 pohtinut sopivaa koiralukua, mutta koska tästä on jo mennyt tovi, päätin alkaa pohtia asiaa uudelleen. Postauksesta on mennyt lähes viisi vuotta, joten siinä ajassa hyvin moni asia on omassa elämässäkin ehtinyt muuttua. Postaushetkellä Bamse oli ainoa koira, kun taas nyt meillä on Bamsen lisäksi myös Panda.

Mielestäni tässä tilanteessa kaksi koiraa on sopiva määrä. Bamse ja Panda ovat molemmat sen verran vilkkaita, ettei tässä ole realistisesti edes oikein tullut ajateltua kolmatta koiraa. Pandahan tuli meille Bamsen ollessa kaksivuotias.

Tuo kaksi vuotta on minimi-ikäero, jonka koirilleni haluan. Bamsen ja Pandan kohdalla se on johtanut siihen, että ne ovat olleet aina kuin paita ja peppu. Niistä on hyvin seuraa toisilleen. Tosin luultavasti tilanne olisi sama isommallakin ikäerolla, mutta kuitenkin. Bamse oli ikionnellinen, kun Panda saapui meille.

Voisin kuvitella ihan maksimikoiraluvuksi kolme koiraa. Se on osoittautunut Netan täällä käydessä sellaiseksi määräksi, jonka yksikin ihminen pystyy lenkittämään. Lisäksi kerrostaloasunnossa ei ole tilaakaan loputtomiin, joten ei täällä mitään kunnon koiralaumaa voisikaan pitää.

Ajatuksen tasolla kolmas koira voisi olla mahdollinen sitten joskus, mutta tässä hetkessä se ei tule tapahtumaan. Pidän sitä kuitenkin mahdollisena joskus tulevaisuudessa, kun Bamse ja Panda ovat vähän vanhempia. Bamse täyttää kesällä kuusi vuotta ja Panda neljä, joten kiire ei ole minnekään.

Täysin koirattomaksi emme kuitenkaan aio tulevaisuudessa jättäytyä. Kyllä tämä koirahomma vie kuitenkin mennessään. Ja koirista on paljon iloa, vaikka välillä ne nyt tietenkin aiheuttavat stressiä kaiken maailman asioilla. Mutta koiraton elämä? Ei kiitos!

Olen elänyt koiratonta aikaa vajaat neljä vuotta. Tällöin kodissani ei asunut koiraa. Netta sopeutunut elämään kerrostaloasunnossa ja vaikutti stressaantuneelta, minkä vuoksi päätin että olisi parempi antaa sen asua vanhempieni luona. Se on paikka, jossa se on onnellisimmillaan. Sittemmin Netta on ollut joitain kertoja pääkaupunkiseudulla käymässä, mutta se ei ole yli vuoteen ollut täällä ihan jo siksi, että sillä on reilusti ikää ja sen on varmasti nyt mukavampi olla tutuissa ympyröissä.

Koirattomuus mahdollisti toki monta asiaa. Pystyi tulemaan ja menemään miten halusi, kun kotona ei ollut koiraa odottamassa. Mutta se oli sitä aikaa. En vaihtaisi niitä vuosia pois, mutta en vaihtaisi koirallisuuttakaan niihin vuosiin. Kaikelle on aikansa ja paikkansa.

Koiran omistamisen eduista ja haittapuolista voisi oikeastaan laatia ihan oman postauksensa, koska siitä varmasti riittäisi kirjoitettavaa. Katsotaan onko se kirjoituslistalla sitten jossain vaiheessa. Katsotaan nyt, miten tämä blogihomma lähtee tästä sujumaan.

Erot Bamsen ja Pandan välillä

Vaikka Bamse ja Panda ovat samaa rotua ja myös sukulaisia, on niiden välillä tiettyjä eroja. Niille tämä postaus onkin omistettu. Aluksi ajattelin ottavani myös Netan mukaan tähän, mutta päädyin jättämään sen tällä kertaa ulos, koska se ei enää asu täällä.

Yksi merkittävä ero on äänekkyys. Panda haukkuu ulkona enemmän ja kovemmalla äänellä. Välillä tuntuu, ettei haukkumiselle tarvita mitään syytäkään. Bamse taas ei ole samalla tavalla elämäntapahaukkuja, jos niin voi sanoa. Ei sekään täysin hiljaa lenkkeile, mutta ei se myöskään pidä yhtä kovaa ääntä.

Toisaalta sitten leikkiessä Bamse pitää hirveää pörinää. Pandan ääni vastaavissa tilanteissa on hiljaisempi. Bamse leikkii äänekkäästi niin Pandan kanssa kuin leluilla leikkiessäänkin. Pitäähän sitä nyt leluille osoittaa, kuka vie ja kuka vikisee!

Panda on säpäkämpi toimissaan ja vikkelämpi liikkeissään. Se on myös ketterä ja nopea juoksemaan. Tästä on etua leikeissä. Leikeissä Bamse usein makoilee selällään ja Panda hyppii sen ympärillä näykkien sitä tassuista. Tätä leikkiä on jatkunut jo reilun kolmen vuoden ajan. Ehkä Bamse onkin tässä se hyötyjä.

Lenkeillä Bamse rakastaa haistelua ja haisteleekin todella ahkerasti kaikkea. Panda haistelee vähemmän ja havainnoi ympäristöä enemmän muilla tavoilla. Pandalla tuntuu välillä olevan kiire eteenpäin, mutta Bamsella ei ole kiire minnekään.

Panda on luonteeltaan vilkkaampi, mutta osaa myös rauhoittua olemaan omissa oloissaan. Bamsella on haasteita rauhoittumisen kanssa, ja se olisi mielellään mukana kaikessa mitä kotona tehdään. Lenkin jälkeen Panda saattaa mennä sohvalle makoilemaan ja Bamse puolestaan hakea lelun.

Bamse olisi todella kiinnostunut nuolemaan tiskikonetta, ja se osaakin (ikävä kyllä) avata tiskikoneen luukun jos sitä ei ole kunnolla laitettu kiinni. Panda ei ole yhtä kiinnostunut tiskikoneesta. Sen sijaan Panda on vikkelä hyppimään tuoleille.

Mitä tulee lepäilyyn, Bamse makaa mielellään sohvalla, sängyssä tai pedissä. Panda pitää myös edellä mainituista paikoista, mutta se pitää myös todella paljon ahtaista paikoista. Panda mielellään änkee itsensä tiukkaankin rakoon Bamsen viereen sohvalle tai sitten vaikka johonkin nurkkaan.