Mutta mitä meille kuuluu? Netta täytti keväällä neljätoista vuotta. Se porskuttaa edelleen eteenpäin vanhempieni luona. Bamse täytti kesällä viisi vuotta ja Panda kolme vuotta. Sillä lailla anteeksi nyt vaan, miten muka Bamse on jo tuon ikäinen?
Pandalla on elämään mahtunut mullistuksia, koska se sai helmikuussa pennut ja oli kasvattajan luona mammalomalla. Pentujen jälkeen se asiaankuuluvasti sai massiivisen karvanlähdön. Juoksut alkoivat kesällä. Syksyn tullen Pandalla alkoi kuitenkin tulla erinäisiä oireita ja lopulta selvisi, että sillä on nestettä kohdussa. Tämän vuoksi Panda steriloitiin syyskuussa.
Panda toipui hienosti ja on nyt elämänsä kunnossa. Siitä on myös tullut entistä ahneempi, jos se edes on mahdollista. Pandahan siis on koira, joka todellakin rakastaa syömistä. Kun haettiin Panda kasvattajalta takaisin kotiin, se otti puruluun oman pentunsa suusta matkaevääksi. Semmoinen äitikoira meillä.
Bamse puolestaan kävi sappiasioiden tiimoilta lääkärissä syksyllä ja aloitettiin sappilääkitys uudelleen. Muutoin Bamsekin voi hyvin ja iloisesti. Ylipäätään koirat tykkäävät nyt taas leikkiä. Ennen leikkausta Panda ei ollut kovin innokas leikkimään, mutta onneksi se toivuttuaan piristyi taas.
Noin muutenkin kuuluu aika normaalia. Katsotaan, mitä tulevaisuudessa tänne blogin puolelle keksitään. Tänne on ainakin kivempi kirjoittaa pidempiä postauksia. Tietysti blogien parhain kulta-aika on varmasti jo ohi, mutta mitä siitä.
